Orgasmin partaalla

Olimme polkeneet mieheni kanssa läskipyörillä melkein viisi tuntia kiertäen Suomen tunturireitin Saariselällä, syöden eväitä luonnon helmassa valitsemassamme paikassa, ylittäen polkemalla monet luonnon asettamat haasteet, selvittäen sijaintimme kartalla (mikä oli välillä pettymys, koska jouduimme sitten polkemaan tylsää ”helppoa hiihtobaanaa”), minä saaden rohkeutta (luottaen pyöräni uuteen joustokeulaan) polkea kivikkoista ja juurakkoista reittiä kovallakin vauhdilla, nauttien auringonpaisteesta ja -laskusta, kun sen koin!

Olimme jo perillä, polkeneet viimeiset 10km helppoa ja tylsää hiihtobaanaa, sillä olimme ajatelleet, ettemme nyt ENÄÄ lähde ylittää tunturia, joten kiersimme sen… Vaan kuinkas kävikään? Muutama polkaisu kivikkoisella metsäpohjalla tuntui NIIN kevyeltä pitkän musrkepohjan jälkeen ja sinne, ylöspäin! Kohti tunturia (huippua), jonka olimme juuri kiertäneet! Tässä huomaa sen, kuinka mielen voima on suurempi kuin kehon voima. Pitkä, kivikkoinen polku sisälsi poroaidan ja lisää kiviä sekä hieman märkiä kohtia. Kehossani oli valtavasti voimaa ja positiivista energiaa! Melkein huipulla huikkasin miehelleni ”mä saan orgasmin!” Ja veikkaanpa hänen tietävän, mitä sillä tarkoitin noin niin kuin kuvaannollisesti. Oli täysin hiljaista, kuulin ainoastaan polkemisestamme johtuvat äänet. Lihaksissani ei pienintäkään väsymyksen tunnetta! Aurinko oli juuri laskenut, oli upea pimenevä ilta ja me vain poljimme ja poljimme, nähdäksemme kaiken korkeimmalta paikalta. Kehoni jokainen solu kihelmöi sielullisesta hyvänolontunteesta.

Mikä nautinto! Upeat tunturit, upea ja kaunis taivas! Niin paljon tallennettuina verkkokalvoillani. Rinnallani upea, rakas mieheni, kenen kanssa sain jakaa tämän(kin) kokemuksen. Mikä vapaudentunne! Olet oma itsesi ja osa luontoa.

Näin voimakkaan kokonaisvaltaisen hyvänolontunteen kokeminen ei ole itsestäänselvyys. On vaatinut töitä ja toistoja oman hyvän yleis- ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. On vaatinut töitä oman psyyken ja fysiikan puolella. On vaatinut töitä ravinnon ja unen suhteen. Toistoja ja toistoja.

Se, miksi haluan ajatuksistani julkisia, on se, että jos kirjoittamalla pystyn saada edes yhden ihmisen heräämään ajattelemaan ja pohtimaan omaa hyvinvointiaan, olisiko sen eteen tehtävissä jotain, olen onnistunut. Esim. paskalla kunnolla ei tuollaisia kokemuksia voi yksinkertaisesti saada! En tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi jaksaa kävellä tai polkea monien tuntureiden yli, vaan sitä, kuinka paljon ENEMMÄN hyvänolontunteita jo vähänkin paremmalla yleiskunnolla voi saavuttaa. Kun esim. ei hengästykään yhtä paljon rappusissa kuin aikaisemmin. Vitsi, minkä fiiliksen jo siitä saa! Kuinka paljon ENEMMÄN pääsee näkemään ja kokemaan, kun jaksaa.

Metsässä oleilu ja liikkuminen rauhoittaa mieltä ja laskee stressitasoa. Kun jaksaa oleilla ja liikkua metsässä kaksi tuntia, on sen todettu parantavan jopa elimistön puolustuskykyä bakteereja ja tulehduksia vastaan. Miksi metsässä pitäisi paistaa aina makkaraa? Keho ja mieli kiittää paljon enemmän hyvintäytetyistä ruisleivistä ja lämpöisestä juomasta. Ja kuinka hyviltä ne maistuvat ulkoilun lomassa luonnon helmassa! Ja taas keho jaksaa liikkua pitkään!